torstai 11. elokuuta 2011

Älä minua mieti kun hän sua koskee..




Kesä alkaa olla jo takanapäin, syyspäivät lähestyvät ja ilmat viilenevät. Oma kesälomani kesti yhteensä 10 päivää, tosin olin myös "lomalla", sairaslomalla lennettyäni hevosen selästä. Kesäteatterit alkavat myös olla ohi, enkä ole ehtinyt katsomaan muita kuin Pyhärannan, Pyhämaan, Paimion ja Lentävän Lokin kesäteatterinäytökset, viimeisenkin vain siksi että olen kyseisessä näytelmässä äänitekniikassa. Koko kesä meni töissä ja tänään oli paluu arkeen, ammattikoulut alkoivat.. Tosin ensimmäisen vuoden opiskelijoilla alkokin jo eilen, sain sentään päivän enemmän :D Nyt jumitan tässä koneella, vaikka olen total tired.. Lenkkeilin tänään pitkän pitkän tauon jälkeen noin viiden kilometrin lenkin juosten ja olin sihteerinä poniagilitykisoissa. Lauantaina Vermoon poninäyttelyyn samoihin hommiin.
Osittain olen tyytyväinen koulun alkamisesta, näkee taas kavereita ja saa jonkinlaisen järjestyksen päiviin. Ja teatterijututkin alkavat piakkoin, jeejee..

Hermot ovat tosin vähän kireällä, joten se arkeen paluu on ihan hyvä asia. Olen uskomattoman kyllästynyt heräämään tekstiviesteihin keskellä yötä, saamaan facebookissa samaisia viestejä, jopa kasvokkain, välttelemään joka paikassa ja väittämään vastaan. Eikä ihmiselle mene perille, että en halua häneltä yhtään kohteliaisuutta, en halua kuulla mielipiteitä ulkonäöstäni, en halua pitkiä katseita, en rakkausrunoja tai tunteellisia tekstiviestejä, en mitään! Joskus oli ihan kivaa, nauroimme yhdessä ja katsoimme elokuvaa, nykyään en halua edes työskennellä kyseisen ihmisen kanssa. Se aika on nyt mennyt. Vain siksi, että en ole rakastunut häneen. Koska en kestä tälläistä ahdistelua. Mielestäni tilanne on liian pitkällä jos menen pyytämään ohjaajalta, että en joudu samaan näytelmään kyseisen ihmisen kanssa, pyydän valitsemaan, minä tai hän.
Mutta ei molempia.


Jaoimme vain yhden yön,
sen voisit jo unohtaa.
Ei tule enää toistumaan.
Mua työnnät etäämmälle,
vaik tahdot lähemmäs.
Ehkä vielä joskus tajuat.