torstai 3. toukokuuta 2012

Satuttaa noin lujaa saa ei haavaa vuotavaa

Kesäsade kasvoillain
kyyneleeni peittää vain.
Aurinkosi jäi myrskypilvien taa.

Ei hitto, jotenkin tuntuu kaksnaamaselta peliltä. Jos kerron jotain yksityiselämästäni jollekin, en kyllä oleta kuulevani sitä muualta siinä muodossa kuin minä olisin sanonut jotain vanhasta suolasta. En todellakaan välitä muiden mielipiteistä, mutta jotenkin tuntuu oudolta, että pitää kuuluttaa sitten tietävänsä jotain jostakin ja vielä muuttaa asiaa. No, ainakin itse tiedän missä mennään. En aio olla liian ystävällinen tässä asiassa, että joidenkin asioiden olisi tärkeää pysyä omassa tiedossa. Mutta tiedänpä tästä lähin mitä kerron ja kenelle.

Sitten iloisiin asioihin, täällä on jo monta päivää ollut melkein kesäilmat! Olen ehtinyt ottamaan aurinkoakin, tänään paloin selästä! Vitsi kun tälläinen jatkuisi ja vielä lämpenisi :) Aiempi avautumiseni liittyi tosiaan siihen, että en todellakaan ole mikään viikonloppukiva jos sellainen käsitys on tullut.

Olen päässyt lenkillekin melkein joka päivä, on ollut nyt vapaampaa kun teatterijutut loppui. Kivaa tämmönen! Huomenna mennään porukalla teatteriin kattomaan Tääl tänäp tähthousu. Sen jälkeen olisi tarkoitus mennä yhdelle, muutamalle tai tusinalle, sen saa sitten itse päättää. Itse voisin pelkkään vitutukseen päätyä tuohon tusinaan. Huomenna aamulla ensin menen parturiin värjäykseen ja varmaan sen päivän sitten siivoan ja valmistelen kaiken valmiiksi iltaan, nää vapaapäivät pitää käyttää hyödyksi.

Huomasin just että mulla on kamala nälkä mutta en enää jaksa tehdä mitään, jospa vain rupean nukkumaan ja aamulla sitten syön.
Keräilen ääntäni nyt huomista karaokea varten!

Kesäsade lohduttaa,
kyyneleet se peittää saa
ja kesäsateen jälkeen taas hengittää maa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti