Et ritareita nähdä saa, se aika nyt on jäänyt taa

Onpas ollut ilonen tauko kaikesta.. En ole käynyt facebookissa (paitsi puhelimella pikapäivityksiä), en ole lukenut sähköposteja (toisessa 16 lukematonta ja toisessa 25, olen lukenut puhelimella vain tärkeimmät), en ole kirjoittanut blogiin, herrantähden ties koska viimeksi. Mutta kesän jälkeen arkeen on palattu, päivät kuluvat töissä ja teatterilla.. Yritän parhaani mukaan järjestää kalenteriini mahtuvaksi myös talleilua ja vapaa-aikaa, tulossa mm. messuja, koulutusristeily ja ihan vapaa-ajan risteily ja reilun kolmen viikon päästä kylpyläloma, jonka ajaksi aion hukata sähköpostin salasanan, pitää puhelimen äänettömällä ja katsoa vain iltaisin kaipaako joku minua, unohtaa että olen joskus herännyt säännöllisesti 5.50 ja syödä hyvää ruokaa ja pitää hauskaa. Jos lomani ei tällä kertaa mene siihen, että kun se vihdoin alkaa niin olen kunnon flunssassa tai vastaavassa taudissa, se on nimittäin hyvin yleistä aina kun olisi loma..

Nyt kuitenkin nukkumaan, huomenna onneksi iltavuoro niin saan nukkua pitkäänpitkään eli puoli kymmeneen ainakin:)) Loppuviikosta ehkä kinttuuni värejä.. Laitan vielä muutaman kuvan tähän loppuun:)

Minu kinttuni:)

Minu muruset <3

Tapakoulutusta koskien oikeaa laukkaa ja vauhdinsäätelyä..

Hieno tyttö <3

Katariina kultamurusen polle <3

Yön pimeydessä mietin mihin painan pään. Kun katson ympärillein, vain varjoja mä nään.

Älä minua mieti kun hän sua koskee..

Kesä alkaa olla jo takanapäin, syyspäivät lähestyvät ja ilmat viilenevät. Oma kesälomani kesti yhteensä 10 päivää, tosin olin myös "lomalla", sairaslomalla lennettyäni hevosen selästä. Kesäteatterit alkavat myös olla ohi, enkä ole ehtinyt katsomaan muita kuin Pyhärannan, Pyhämaan, Paimion ja Lentävän Lokin kesäteatterinäytökset, viimeisenkin vain siksi että olen kyseisessä näytelmässä äänitekniikassa. Koko kesä meni töissä ja tänään oli paluu arkeen, ammattikoulut alkoivat.. Tosin ensimmäisen vuoden opiskelijoilla alkokin jo eilen, sain sentään päivän enemmän :D Nyt jumitan tässä koneella, vaikka olen total tired.. Lenkkeilin tänään pitkän pitkän tauon jälkeen noin viiden kilometrin lenkin juosten ja olin sihteerinä poniagilitykisoissa. Lauantaina Vermoon poninäyttelyyn samoihin hommiin.

Osittain olen tyytyväinen koulun alkamisesta, näkee taas kavereita ja saa jonkinlaisen järjestyksen päiviin. Ja teatterijututkin alkavat piakkoin, jeejee..

Hermot ovat tosin vähän kireällä, joten se arkeen paluu on ihan hyvä asia. Olen uskomattoman kyllästynyt heräämään tekstiviesteihin keskellä yötä, saamaan facebookissa samaisia viestejä, jopa kasvokkain, välttelemään joka paikassa ja väittämään vastaan. Eikä ihmiselle mene perille, että en halua häneltä yhtään kohteliaisuutta, en halua kuulla mielipiteitä ulkonäöstäni, en halua pitkiä katseita, en rakkausrunoja tai tunteellisia tekstiviestejä, en mitään! Joskus oli ihan kivaa, nauroimme yhdessä ja katsoimme elokuvaa, nykyään en halua edes työskennellä kyseisen ihmisen kanssa. Se aika on nyt mennyt. Vain siksi, että en ole rakastunut häneen. Koska en kestä tälläistä ahdistelua. Mielestäni tilanne on liian pitkällä jos menen pyytämään ohjaajalta, että en joudu samaan näytelmään kyseisen ihmisen kanssa, pyydän valitsemaan, minä tai hän.

Mutta ei molempia.

Jaoimme vain yhden yön,
sen voisit jo unohtaa.
Ei tule enää toistumaan.
Mua työnnät etäämmälle,
vaik tahdot lähemmäs.
Ehkä vielä joskus tajuat.

Päädyin hiljaisiin kyyneliin

Ystäväni sulki silmänsä viimeisen kerran perjantaina. Lepää rauhassa ♥

En lähtöäs todeksi uskoa vois, sait äkkiä lähdön luotani pois. Näin saapui suru ilmoittamatta, katkesi elämä odottamatta. Vain muistot ja rakkaus jäljellä on ja kaipuu niin pohjaton.

~~~~~~~~

Tänään olin tallilla päivällä, oma selkäni ei vielä kestä ratsastusta, mutta onneksi ihana ystäväni lupasi ratsastaa Evitan puolestani, joten minä vain katselin ja otin kuvia!

Käytiin pikkulenkki kävelemässä maastossakin!

ja mua pisti amppari jalkaan :(

Sitten olin paimion kesäteatterissa katsomassa Myrskyluodon Maijaa, oli ihan outoa katsoa sivusta sitä näytelmää, kun osaa laulut ja repliikit ulkoa..

Aika mielenkiintoisia ohjausratkaisuja tehty, tosi isolla porukalla se oli rakennettu ja ihan pieniä lapsiakin mukana, vaikka kuitenkin pitkiä harjoituksia ja esitykset kestääkin aika myöhään. Katsoin ehkä turha kriittisesti ja vertailin meidän Myrskyluotoon, mutta ihan erilaiset ne oli siinä mielessä, että meillä oli sellaista herkkyyttä, rauhallisuutta ja tunnetta enemmän mukana, kesäteatterissa taas aika paljon keveytetty ja jotenkin nopeutettu, kohtauksia jätetty kokonaan pois, esim kynttilänvalamiskohtaus, jossa Maija lyö Mariaa (itse muutaman lyönnit kokeneena...) oli jätetty pois ja mielenkiinnolla odotin että miten se olisi toteutettu :( jotkut laulujensanat olivat ihan erilaisia kuin meillä oli ollut, en sano että olisi huonoja silti ollut, ei ollenkaan!

~~~~~~~~~

Sä olit oikees, siit ettei suhde kanna.
Annan ittestäni kaiken mut tää on niin vaikeet.

Sä olit oikees, sä olit oikee mulle ja tää tunne, 

sattuu nähä kun sä pois meet.

Sinä ansaitset levon rauhaisan ja kiitoksen kaikkein kauneimman

Isä koskaan kertonut ei,

että vuodet menneet häneltä voimia vei.

Ei edes pyytänyt ymmärtämään,

että hän tahtoi vain yli sinisen taivaan lentää.

Isä lähti, ikävä jää.

15.7.2006 isäni sulki silmänsä ikuiseen uneen.

Viisi vuotta sitten.

Niin väsyneenä lopun matkaasi kuljit,
uneen rauhaisaan nyt silmäsi suljit.
On hiljaisuus ja suru sanaton, 
mutt’ tiedämme sun nyt hyvä olla on. 

Suo anteeksi, isä, kyyneleet nää, ne rakkautta on ja ikävää.

Rakkaudella tyttäresi.

Täällä eletään vaan kerran, mä elän nyt. Ainakin voin sanoo, että olen elänyt,

Uusi blogi!
Lisäilen nyt vain kuvia joissa esiintyy minä, minun ystäviä ja elukoita, kirjottelen joku päivä kunnolla :)
Tällä hetkellä olen sairaslomalla kiitos yhden heposen jolta päätin tippua kuusi kertaa.. Okei, en päättänyt, vaan se päätti että putoan. Ei muuten ollut Evita, vaan sellanen mikä tuli myyntiin ja mä koeratsastin sen ennen kun tulis ostajaehdokkaat kattomaan. Kuudennen putoamisen jälkeen en päässytkään enää omin avuin ylös maasta ja sitten mentiin ensiapuun ja röntgeniin.. Putosin selkä edellä kallioon, mitään ei onneksi murtunut, mutta selkälihakset pahasti revähtäneet ja keppien kanssa liikustelen.
Huomenna on kesäteatterinäytös ja mun pitäis olla suht virkeä silloin, niin en nyt valvo enää pidempään, nukkumaan siis..

Evita

Mää ja mun lapset <3

v.2008 "Niin pieni, mutta maailman vahvin on sun luottamus" ♥

meikä

Ranska 2011

Viime vuonna oli vähän erilaiset hiukset..

Minä ja Ninni viime talvena

Pippuri <3

Julia ja minä

Laura ♥ Myrskyluodon Maijan näytöksen jälkeen pukuhuoneessa